Joulukalenteri - Luukku 3 (MMP - Voiko leikatun koiran kanssa harrastaa?)

Tässä 3. luukussa käsittelen kysymystä, voiko leikatun uroksen kanssa harrastaa vielä leikkauksen jälkeen. Lähinnä uroksen näkökulmasta, koska itsellä ei ole kokemusta leikatun nartun kanssa harrastamisesta, mutta uskon, että moni asia on samalla tavalla nartulla kuin uroksella. Lähinnä harrastus puolelta puhun, tässä agilitystä ja tokosta.

Monelle tulee aluksi mieleen, kun miettii koiransa leikkaamista:

''Tuleeko koirastani patalaiska?''

''Jaksaako se lähteä lenkille tai kentälle treenaan?''

''Loppuuko meidän agilityura tähän?''

Myös minä mietin noita kysymyksiä, kun aloin miettimään Jessen leikkaamista. Äiti pelotteli paljon, että Jessestä tulee laiska ja että tuskin siitä on enään agilitykentille. Mietin kuitenkin, että mitä Jesse tekee palleillaan, kun ei sitä kaytetä astutukseen, koska Jessellä oli piilokives, sekä en nähnyt sitä edes tarpeelliseksi vaikka Jessellä ei olisi ollut piilokivestä. Kuitenkin päädyin leikkaamiseen, koska en jaksanut tapella Jessen kanssa enää narttujen pissojen lutkuttamisesta tai muuten, että nartut on se in-juttu, vaikka Jesse oli paljon neutraalimpi narttujen suhteen kuin moni muu uros. 

Leikkauksen jälkeen alkoi näkyvä pikku hiljaa, leikkauksen vaikutuksia. Jesse lihoi todella huomaamattomasti 1,5kg, sekä treeneissä hajujen ja narttujen kiinnostus väheni todella paljon. 

Tässä muutama postaus leikkauksen vaikutuksista mitä olen seurannut:

3kk-leikkauksesta ja 6kk-leikkauksesta 

Positiivisia puolia treenirintamalle leikkaus on tuonut meille ainakin. Harrastaminen on helpottunut leikkauksen jälkeen, koska Jesse keskittyy paremmin treeneihin, kun ei tarvi narttuihin keskittyä enää. Myös ruuan ''himo'' lisääntynyt niin helpompi motivoida ruualla. Jessen aktiivisuus on mielestäni yhtä samanlaista kuin ennenkin, että meidän kohdalla ei ainakaan Jessestä tullut patalaiskaa, mistä olen onnellinen.

Osalla leikkauksen syy voi olla merkkaaminen sisälle tai turha räyhääminen muille koirille, joiden toivotaan helpottuvan tai jopa poistuvan kokonaan leikkauksen myötä. Meillä ei ollut kumpaakaan noista ongelmana, mutta nykyään Jesse räyhää/vaanii satunnaisesti lenkillä tulevia koiria, johon oon puuttunut heti, mutta vieläkin Jesse jaksaa yrittää onneansa. Leikkauksen jälkeen osalla uroskoirista saattaa esiintyä virtsankarkailua, mutta meillä tätä ei ole ainakaan tapahtunut vielä. Yksi iso plussa leikkauksessa on, että jos koiralla on piilokives, niin sinne varsinkin voi helposti tulla kasvain, niin nytten sekin on pois suljettu, kun koira on leikattu.

Osa jättää leikkaamatta uroksen, sen takia ettei se voi osallistua näyttelyihin, ellei ole jotain todistusta, miksi se on leikattu. Esim. kasvain. Narttuhan saa osallistua näyttelyihin vaikka olisi leikattu. Myös jos koirasi on leikattu ja se karkaa/katoaa, niin ei tarvitse miettiä, onko uroksesi laittanut ohi kulkevan juoksunartun paksuksi. Nartun kohdalla suurin merkitys on se, että juoksut loppuvat ja periaatteessa harrastamiseen, ei täten tule taukoja. Yleensä narttujen luonne juoksujen aikana, ennen ja mahdollisesti jälkeen on normaalista poikkeavaa.

3. adventtisunnuntai