30.1.2015

Blogi sai uuden bannerin ja nimen

Nyt on uusi banneri, kiitos siitä kuuluu Auroralle! Myöskin blogin nimi vaihtui
''Jessen & Nellin elämää'' niin ''Terrieripojan matkassa'', Kommentteja uudesta nimestä/bannerista!

Uusi banneri ja uudet tuulet, uusi vuosi uudet kujeet. Tammikuu on pian lusittu eikä mitään ihmeellistä siinä tapahtunut. Kisat joissa kaksi starttia, joista molemmilta HYL, sekä uimalakäynti heti vuoden vaihdettua (2.1). Ehkä olisi aika siirtää katseet helmikuulle.

Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna olemme suunnitelleen, että lähtisimme porukalla taas uimalassa käymään, sekä samana päivänä olisi dobon tutustumistunteja täällä Hämeenlinnassa, mutta en tiedä olisiko liian raskasta osallistua (klo 12-13 tai 13-14) doboon ja sitten klo 16 uimaan puoleksi tunniksi. Joo juttelin tunnin pitäjän kanssa ja suositteli, että toisena päivänä doboon tutustuminen, joten menemmekin sitten 17.2 tiistaina varmaankin sitten tutustumaan dobon saloihin. Yhdetkin kisat olisi, mutta en tiedä, toisaalta haluisin mennä, mutta lauantaina aamuherääminen viimeistään kello 8-9 väliin ei houkuta, sillä lukiossa kyllä tarvii nukkua yöt tosi hyvin. Ja toisaalta ei ole sellaista fiilistä, mutta toisaalta olisi kiva, että saisi tässä kevään mittaan ne pari nollaa niin sit voisi mahdollisesti jäädä kesän tauolle agilitystä tai ottaa kesäpaikan jonkun kanssa puoliksi eli esim. toukokuusta heinäkuunpuoleen väliin lomaa ja siitä heinäkuun puolesta kuusta syyskuun puoleen väliin me treenaisimme. Kesällä on vähän huono treenata, koska suomen sää on joko liian kuuma tai sitten sataa. Eikä muutenkaan kesällä kisoissa käytäisi, ehkä justiinsa yhdet kisat. Mutta saa nyt nähdä.


Tämä tuleva viikonloppu on pyhitetty allekirjoittaneen koeviikon viimeisille kokeen lukuhetkille, vaikka motivaatio on nyt todella alhaalla. Jesse saa aktivoida itseänsä enemmän aktivointilelujen avulla ja sitten tietysti pyritään että samanlailla saisi lenkit, että ei ihan pissalenkityksillä vain. Varmaankin eksyn tuohon lähi metsään kuvailemaan rakkaalla puhelimen kameralla, ken tietää.

26.1.2015

Miten opetan koiralle noudon alkeita?

Miten saan koirani noutamaan kapulaa jos ei se nouda edes omaa lelua kunnolla?

Me aloitettiin noudon opettelu leikin harjolla pehmolelulla (mikä lelu tahansa käy). Heittelin treeneissä, kotona kaikkialla sitä lelua ja uuden heiton heitin vasta sittenkun toi sen mulle käteen asti. Siinä vaiheessa kun tää alko sujuun hyvin, että lähes aina toi lelun niin otimme ohjatun noutokapulan käyttöön mikä on meillä vieläkin käytössä. Siinä on koiralla enemmän maa varaa kuin normikapulassa.

                      


Kapulalla otettiin alussa pelkästään kosketus harjoituksia, eli vaadin, että koskee kapulaan nenällään/suullaan. Tätä tehtiin pitkä aika tuon lelu harjoituksen sivussa. Sen jälkeen aloin vaatimaan kapulan suuhun ottoa ja nostoa mulle maasta, tässä Jesse oli nopea oppimaan. Ja oikeastaan me oltiin tässä pisteessä varmasti yli puoli vuotta, koska allekirjoittanut ei tiennyt miten tästä jatkettaisiin. No tänä vuonna ollaan tehty sellaista, kun heitän kapulan Jesse hakee sen ja kävellään ympäri ämpäri, että Jesse tajuaisi, että se suussa voi liikkua, sitten onnistuneen pätkän jälkeen nami.


Tästä olen ajatellut jatkavani sillain, että kun tuo liikkuminen kapulan kanssa on hyvällä mallilla niin sitten aloitellaan sivulle tulo treeniä kapula suussa, sen jälkeen pitäisi olla kapulan pito, liikkuminen, kapulan toiminen ja sivulle pito opetettu. Ehkä viimeisimpänä jos se ei tule automaattisesti niin loppuun kapulan luovutus. Tällein olen opettanut Jesselle, oikein pitkän kaavan mukaisesti.      

Miten te olette opettaneet teidän koirille noudon?

22.1.2015

Viime viikon agilitykisat ja kuulumisia!

Viime viikonloppuna oli jälleen aika startata vuoden 2015 kisakausi. Janakkalassa juoksimme parin agilityradan verran. Kiva ilmakin oli, ei liian kylmä tai loskainen, mutta jos ei muuta niin ainakin liukas. Onneksi nyt on kunnon nastakengät itsellä niin ei tarvi koko lenkkiä pelätä, milloin kaatuu kumoon asti. Pakko sanoa, että nastakengät on tämän talven paras ostos!

Janakkalassa molemmat radat meni ihan hyvin, mutta yksi ainoa este pilasi hienot radat. Ensimmäisellä radalla pussi olikin todella kaamea ja inhotta ja ei mennyt neljännellä yritykselläkään pussiin joten ohitettiin se, koska hylly tullut jo kuitenkin. Muuten rata oli siihen asti 0, myös sen jälkeen mentiin 0 maaliin. Toisella radalla oli myös pussi, mutta tällä kertaa koira meni sinne ihan kuin ei ois mitään ongelmia, mutta sitten yks lempiesteistä puomi oli tällä kertaa pelottava (taisi luulla keinuksi). Tässä vaiheessa olin sillain, et (O.o) en ymmärrä kyl Jesse sua oikein mitä haluut sanoa, mutta ainakin tiedetään, että kontaktit ja pussi pääsee tehotreeniin. Harmittaa vähän, molemmat radat, koska Jesse osaa molemmat esteet kuitenkin ja en tiedä oikein mikä Jesselle tuli niissä kohtaa, mutta ehkä mun ei tarvitsekkaan tietää? :D


Ensi kuussa Jesse pääsee hierojalle ja aika varmasti uimalaankin. Ehkä yhdessä mätsärissäkin pyörähdellään. Myös loppu helmikuusta Jesse viettää lomaa äitini kanssa täällä etelässä, kun itse lähden isäni kanssa lappiin lasketteleen viikoksi.

Myös ensi viikolla tuleva koeviikkoa odottelen innolla, sillä se tietää lyhyitä koulupäiviä ja lukemista. Mutta toisaalta sinänsä löysä koeviikko, koska oikeastaan ainoot mihin tarvitsee lukea on filosofia,terveystieto sekä matikkaa pitäisi laskea ja englannin sanoja harjoitella. Myös kaksi vapaa päivää koeviikolla!

Mitäs mieltä te olette uusista tokosäännöistä ja liikkeistä?
Itse olen positiivisesti yllättynyt, toinen seuruu jäi pois, paikalla makuu lyheni. Uusina liikkeinä kapulan pito ja kaukokäskyt, jotka onnistuvat varmasti meiltä 5 arvoisesti vähintään. Kapulaa kyllä pitää, mutta pitäisi saada varmemmaksi. Ja kaukoissa se, ettei liikkuis eteenpäin yhtään. Nyt tuurilla vähän mennään, että liikkuuko vai eikö liiku. Hypyssä hyvä uudistus, mutta Jessen tuntien se tekee sen helpommin, eli kiertää esteen, koska kuka tekisi sen niin vaikeesti että hyppäisi sen yli kun sen voi kiertää helpommin ympäri :D

16.1.2015

Raigomilin Åsåcamilla 23.5.2004-16.12.2014

Nyt on kulunut kuukausi Nellin lopetuksesta. Suurin suru alkaa hellittämään. 16.12 oli varmasti kovin päivä itselleni viime vuonna. Nellillä todettiin tuolloin illalla suolistokiertymä, samana iltana se oli uimassa ollut ja ollut ihan oireeton. Kuten yleensä, tämäkin tapaus tuli äkillisesti koiralle. Vaikka oireiden alettua reilussa tunnissa päästiin eläinlääkäriin, jossa suoraa tutkimuksiin. (Oireita oli uikuttelu, vatsan turpoaminen, ei halunnut kävellä). Mutta sekin oli liian myöhässä, vaikka mentiin niin nopeasti kuin päästiin.

Tuloksena röngtenin jälkeen todettiin suolistokiertymä, mikä oli todella pahaksi ehtinyt jo. Leikkauksesta selviytymis mahdollisuus olisi ollut vain 10-20% prosenttia. Nellin sydänkään ei saanut enään kunnolla verta, koska verisuonet olivat kiertyneet myös. Päädyimme eutanasiaan (eli lopetukseen), koska selviystymisprosentti oli niin heikko, myös kustannukset oli todella korkeat (mikä ei ollut syynä tässä varsinaisesti), mutta ikä ja vakavuus ottaen niin parempi oli päästää Nelli kivuistaan loikkimaan sateenkaari silloille ja päästä kärsimyksistä pois.

Viimeinen yhteiskuva viime talvelta

Jessen leikkikaveri on poissa nyt


Elämän liekki sammui, mutta muistot elää mielessä!


<3

Täynnä elämää, täynnä kultaa <3

Nelli opetti mulle paljon koirista, Jesse jatkaa sitä edelleen. 

terveiset sinne taivaaseen

juhlitaan sua taas uudelleen
eikä unohtaa
terveiset sinne taivaaseen
saa koskaan rakkaitaan
yhtä taivas ja maa
tunnemme sua niin kaivanneen
sut vielä nähdä saan
jäivät muistot mulle ikuiset
kuljet siellä kai onnen tiellä ne mua kantaa luo taivaanrantaa
siksi kuollutkaan koskaan et

10.1.2015

2015 tavoitteet

Tulevalle vuodelle ei ole oikeasti juurikaan tavoitteita verraten kuinka paljon viime vuodelle oli. Kuinkas kummaa, niitä tuli pari-kolme lisää, kun niitä alkoi miettimään.
Mutta jos nyt niihin tavoitteisiin:

Jesse
- Loput 2 LUVAa ykkösistä ja nousu 2 luokkaan agilityssä
- Möllitokoilua, ehkä viralliset tokokisat, kun säännöt muuttuvat.
- Susitestissä käyminen ?
- Päivän vaellus retki / Yhden yön vaellusretki
  * Yksi reissu olisi kiva vähintään, mutta jos 2-4 reissua saisi tehtyä niin se ois mahtava juttu!
- Pysyä terveenä ja pitää hauskaa!

8.1.2015

Jesse yllätti mut kolmesti!

Ensimmäinen yllättyminen tapahtui tiistaina mätsärissä Ylöjärvellä. Lähdettiin tiistaina 15 minuutin äkkilähtö tyylillä, sillä allekirjoittanut heräsi kello 8:25 ja 8:30 piti lähteä, mutta päästiin lähteen 8:45 pienen sekoilun jälkeen, koska ajatukset Marjon kanssa oli mennyt hieman ristiin :D Mutta miksi nukuin pommiin niin oli puhelin syytä, koska mulla oli kyllä kello 7:20 herätys, mutta jotenkin allekirjoittanut ei herännyt 40minuutin sisällä yhteenkään herätykseen ja herätyksiä pitäisi tulla 5 minuutin välein... No sitten autokin hieman oli eri mieltä lähdössä, sillä ainoa mikä ovi toimi oli kuskin puoleinen takaovi. Mutta onneksi siinä vaiheessa kuskin ovi jo aukesi, kun pääsimme Marjon kanssa Jassulle. Mutta silti kirjaimellisesti aika perseestä änkeä kahdesta ovesta 3 ihmistä ja 3 koiraa sisään autoon, mutta ei se menoa haitannut.

Paikan päällä oli taas tungosta, kuten viime kerralla koira koutsin hallissa. Mutta pahemmilta rähinöiltä vältyttiin, ja Jesse oli ihan siivo poika, ei pelleillyt. Mutta sitten ennen kehää, kun pyysin Jessen nouseen mua vasten ja se sai multa sitten sähkärin, no Jesse tietysti pelästy sitä vähän, ja sen jälkeen yritin innostaa sitä mutta en oikein saanut millään siihen intoa. No pari kehässä se oli vähän normaalisempi ja anto tuomarin koskea ihan ok'sti mutta huomasi ettei tykkää siitä vieläkään. Sitten sai jossain kohtaa musta tai tuomarista sähkärin, jonka jälkeen namit ei kelvanneet enään, joten mentiin kehun voimalla nauhakehään (saatiin sininen nauha). Nauhakkehässä Jesse näytti niin hakatulta ettei oo toista nähty, pelästyi niin paljon sähkäriä ja sitten pöydällekkin kamala laitettiin niin ei päivä voi mennä jätkän mielestä huonommaksi sitten. Ymmärtäneesti ei sijaa, lopussa yritin kehua ja silittää ja rentouttaa koiraa, lopussa Jesse ''makasi'' mua vasten jo.

Toinen komentaa ja toinen yrittä pakoilla kivellä :D
Kotimatkalla pysähdyttiin Pirkkalan ABClla hakeen vähän ruokaa ja sen ajan kun Jassu&Marjo kävi hakemassa ruokaa vietin koiraparkissa pitäen Demiä (Belggari) ja Jessee vapaana, saivat loput energiat purkaa hyvin. Ja kaiken tämän lisäksi Jessne mantteli otti ja sanoi itsensä irti (toinen jalkalenksu katkesi), mutta todennäköisesti korjautetaan se, jolloin se saa olla päällä jos mennään vapaana pitään kaveriporukalla, mutta sellainen kunnon mantteli olisi tarkoitus hankki treeneihin lämppälenkille ja muille lenkeille. BOTia oon kattellut, mut ei taida sopii kunnolla lenkille, sitten myös pomppaa olen katsellut, mut en tiiä oisko se perus hyvä vai toppapomppa? Mahdollisesti sitten kun tulossa pitkä pakkasjakso niin ostan sen vasta, tuolla vanhalla manttelilla ja fleecehaalarilla mennään siihen asti.

Toisen yllätyksen Jesse teki eilen treeneissä. Meille kävi hyvä tuuri sillä JANKKin porukka ei tullut treenaamaan vielä tällä viikolla, joten meillä oli koko halli käytössä (yleensä vain puolet), joten toisella kentällä sai hyvin otettua 6 kepin avulla nopeita keppejä kera lelun. Sekä pientä tottista ja lämppäilyä vielä lenkin lisäksi. Myös kapulaa näytin Jesselle pitkästä aikaa ja se toi lelua ja pidettiin kivaa, että sen kanssa voi liikkua. Sitten pyysin sivulle Jesseä (kapula silloin suussa). Tuli melkein sivulle -> kapula tippui, pyysin uudelleen ottaan kapulan ja tuleen sivulle. Jätkä tuli KAPULA SUUSSA istumaan sivulle, se oli hieno onnistumisen tunne, että se kapulan kanssa voi tehdä muutakin kuin nostaa maasta mulle. Tehtiin toinen toisto, eli ensin liikuttiin kapula suussa ja sitten pyysin sivulle, tiputti jo ekan kerran edessä kapulan, mutta nosti käskystä ja tuli sivulle, mutta sitten kapula tippui taas, mutta käskystä nosti sen taas. Mahtava fiilis että se tuo melkein täydellisesti sen sivulle! 

Ei Jesseltä tota luonnetta puutu ainakaan (ihan leikkivät siis ei mitään tappelua :D)
Muuten agilitytreenit meni tosi hyvin, Jesse totteli eikä haahuilut suurempia, sekä pystyin tehdät pari ohjaista että Jesse meni ns. mun edestä hypylle, mikä ei ole ennen onnistunut, koska ei ole kunnolla irronnut eteen jos olen jäänyt sen ns. taakse, tämä oli toinen asia missä Jesse yllätti minut. Radan pätkissä oli tosi kivoja putkeen vientejä ja oikeastaan ne vaikeimmat onnistui, mutta helpoimmat vähän kusahti. Kepit oli hyvät joka kerralla. Aa oli hyvä kaikilla muilla kerroilla paitsi kerran, kun Jesse päätti hieman ihailla maisemia sieltä päältä...

Joulun aikaan oli taukoa taas agilitystä sellaiset 3 viikkoa, tarkoitus nyt kevään mittaan kisailla mahdollisimman paljon, ja sitten kesällä pitää vähän taukoa, ehkä sitten paikkaamaan ottaisin kaverin koiran tai jos sitten kaveri haluis käydä 4 viikon verran kokeilemassa agilityä koiransa kanssa. Täytyy katsoa, kesällä on vähän huono treenata, kun on niin kuuma, sekä kisoissakaan emme käy kesäisin yleensä. Joten silloin olisi oiva tauko pitää taukoa agilitystä.

Demi näyttää niin höpsöltä :D
Tulevasta en oikein tiedä, meillä saattaa olla 17.1 kisat, JOS saan myöhässä ilmoittautua mukaan, sekä tuleva viikonloppu vietetään kahden Jessen kanssa kotona, joten saa nähdä keksimmekö jotain kivaa! Hierojallekkin pitäisi varailla aika, ennen hiihtolomaa kuitenkin.