Seminaarin alku oli teoriaa (n. 3h), jonka jälkeen oli n. 40 minuutin ruokatauko, jonka jälkeen alkoi käytännön harjoituksia. Harjoituskoirakko oli 10 tai 11, joilla oli erilaisia ongelmia liittyen vietteihin tai johonkin sen tyyliseen. Aika monella oli saalistusvietin katsomista lelun avulla tai sitten laumavietin avulla pientä treeniä. Teoria osa oli aika kiinnostavaa, mutta vähän alkoi jo väsyttää kun vedettiin kaksi n. 1,5h settiä, joiden välissä oli n. 15 minuutin tauko. Paljon tuli uutta asiaa, mutta osa oli sellaista mitä tiesinkin jo. Itse en tiedä alanko näistä mitään käyttämään Jessellä, mutta ehkä seuraavan koiran kohdalla.
Mitä vietti on?
Vietti on sisäsyntyinen toimintamalli, jonka avulla koira osaa toimia uudessa tilanteessa tietyllä tavalla. Vietit eivät ole opittuja asioita vaan ne on sisäisiä koiralla, kaikki viettit ei välttämättä voimakkaita, vaan niin alhaisia ettei niitä huomaa koiralla edes. Tietyillä roduilla voi olla tietty vietti tai vietit, jotka on sille rodulle tyypillisesti voimakkaampia kuin toisilla roduilla.
Neljä viettien tunnusmerkkiä
1. Viretila, eli kullakin vietillä on oma viretilansa, ja esim. hyvin vireetön ja ei toimintavalmis, mutta nälkäinen koira on ravinnonhankinta- ja saalisvietin suhteen oikeassa viretilassa.
2. Avainärsyke, esim. pakene saalis, joka voi olla lelu (sytyttää saalisvietin) tai leijonalla pakeneva puhveli (ruuanhankintavietti).
3.Viettitoiminto, jahtaaminen, pureminen, kiinnipitäminen (pito on syvä, kova ja rauhallinen).
4. Päämäärä, rauhoittuminen (esim. rauhoittuminen saalin kanssa)
Esim. nukkumista ei pidetä viettiä, koska avainärsyke puuttuu, vaikka muut ''kriteerit'' täyttyvät.
Miksi viettejä pitäisi käyttää? Missä viettejä voidaan hyödyntää?
1. Koira kokee menestystä, kun saavuttaa päämäärän, tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meillä on keino palkata koita, koska voimme tarjota sille menestystä päämäärän saavuttamisella.
2. Motivointi, koulutuksessa on tavoitteena hyvä intensiteetti.
3. Koiralla on sisäsyntyinen toimintamalli jo olemassa, joten asiaa ei tarvitse sille opettaa.
Mitä viettejä voidaan käyttää koulutuksissa?
Saalistus-, lauma-, ravinnonhankinta- sekä puolustusviettiä. Yleisimmin kolmea ensimmäistä.
Saalisviettiä voidaan hyödyntää mm. lelulla. Lelulla herätetään koiras saalisvietti ja koira tekee silloin töitä siinä toivossa, että saa lelun (eli ns. päämääränsä). Sama juttu ravinnonhankintavietissä, jossa koira tavoittelee ruokaa lelun sijasta.
Pentua kouluttamaan, mutta millä?
Pentua kouluttaessa, pitää miettiä sille sopiva tapa millä sitä palkkaa (eli mikä vietti on voimakkain tai toimii parhaiten). Jos tähtää kisoihin, pitää ajatella niin, että koiran pitäisi pystyä toimimaan pitkäaikaisesti ilman palkkaa. Päämäärään pääsemistä on pystytty pitkittämään ilman, että intensiteetti laskee (vireys). Pitää miettiä myös, minkä vietin vallassa koira pystyy odottamaan.
Kysymys siis on, palkataanko koiraa ruualla vai lelulla jatkossa. Sen selvittämiseksi tehdään testi, minkä tarkoitus on pyrkiä parhaaseen tulokseen.
Seuraava pätkä on kopioitu eräältä sivustolta:
''Pikkupennun on oltava normaalissa viretulassa - ei siis ylivireä tai väsynyt. Koira ei saa myöskään olla kylläinen. Pennulle annetaan makupala, sitten toinen, kolmas ja neljäs. Ennen viidettä makupalaa annetaan koiran odottaa. Odotusaika mitataan sekunttikellolla. Tässä siis mitataan sitä, kuinka kauan pentu malttaa odottaa vai lähteekö se heti pois. Testi tehdään useana päivänä. Sama tehdään lelun kanssa. Pennun kanssa taistellaan lelulla ja otetaan se pois, toistetaan neljä kertaa. Ennen viidettä taistelutuokiota mitataan pennun malttama odotusaika sekunttikellolla. Myös intesiteettiä havainnoidaan. Pyrkiikö pentu kiinni leluun tai namiin, vaikka sitä estetään kädellä?''
Koiran kasvaessa voi vietti tai sen taso voi vaihtua, esim. ahneus vähenee ja saalistusvietti nousee (esim. saalistusvietti tulee koiralle myöhemmin). Tietääkseni esim. rotweilereillä saalistusvietti saattaa näkyä paremmin/kunnolla vasta yli vuoden iässä. Jos esim. palkkaat ruualla ja ahneus vähenee ja saalistusvietti nousee kannattaa vaihtaa palkka ruuasta leluun. On tietysti koiria joilla molemmat palkkatavat sopivat (eli vietit on yhtä vahvat), mikä helpottaa kouluttamista.
Vietteihin vaikuttaa monet asia, jos koira saa negatiivia kokemuksia esim. saalisviettiin liittyen voi olla, että saalisvietin intesiteetti laskee, epämukavan kokemuksen takia.
Saalisvietti on koiralla tai ei, sitä ei voi opettaa, koska vietit on sisäsyntyisiä toimintamalleja. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, niin saalisvietti voi tulla esille paremmin vasta vanhempana. Syitä voi esimerkiksi olla se, että koita on ''unohtanut'' muut ulkopuoliset ärsykkeet ja kykenee toimimaan myöhemmin. Vaikka päämäärä on koko ajan ollut sama. Voimme todeta mtös sen, että saalisvietin määrä on aina vakia, paitsi pennusta aikuiseksi kehittyessä sen määrä voi muuttua.
Kisaominaisuus ja tunnetila
Koiralle pitää opettaa oikea tunnetila aluksi. Pentuna, kun se tulee uuteen kotiinsa ja on tottunut ympäristöön ns. kotiitunut. Pystyytään hyödyntämään sitä intesiivisesti tietyn vietin vallassa, esim. ravinnonhankintavietin. Suusta valuu kuolaa ja viretila on korkea. Ideana on, kun koiran kanssa aletaan treenaamaan niin sanotaan esim. tottikseen ja palkkataan iloisesti makupalalla/lelulla. Toistoja useita.
Sanaa ja tunnetilaa voidaan aloittaa heti pennulle opettamaan. Ohjaaja jäykistyy ryhdikkääseen, kisaomiaseen asentoon ja sanoo pennulle esim. tottikseen, ja palkkaa iloisesti pennun. Aina, kun treenituokio alkaa, tehdään näin -> saadaan koira heti oikeaan viretilaan. Jatketaan kunnes koiran vire nousee ohjaajan käyttäytyessä kisanomaisesti ja koira siirtyy oikeaan tunnetilaan. Toistetaan 2-4 viikkoa, jonka jälkeen siirretään muuallekkin.
Esimerkiksi, lenkillä ohjaaja jäykistyy paikalleen. Koiraa ei kutsuta vaan irti juokseva koira palaa ohjaajan luo itsestään jossakin vaiheessa, jolloin sitä kehutaan ja palkataan. Koira vapautetaan ja tehdään sama uudella lenkillä. Ei samalla tai korkeintaan kaksi kertaa per/lenkki. Koira oppii tarkkailemaan ohjaajaa ja ilostuu kun ohjaaja ''jäykistyy'' ja tietää mitä siitä seuraa.
Treenikentällä koira saa olla rauhassa vapaasti esim. haistella, vähänkuin olisi lenkillä. Ei koira voi tietää, mitä siellä on tarkoitus tehdä, eikä sitä siksi saa kieltää. Sen sijaan ohjaaja voi alkaa käyttäytyä kisanomaisesti ja antaa koiralle avainsanan ''tottikseen''. Koira on oppinut jo aikaisemmin, että silloin pitää terävöityä ja sen vire alkaa nousemaan. Ohjaaja merkkaa oikean tunnetilan sanomalla esim. jes ja palkkaamalla. Sitten pidetään tauko ja sama uudelleen. Pidetään nämä treenit lyhyinä, joten voi käydä kentällä useammin. Kun koira osaa siirtyä oikeaan tunnetilaan, voidaan sitä alkaa opettamaan, vaikka istumaan ja maahan. Sanotaan ''tottikseen'' ja annetaan palkka. Sitten sanotaan ''tottikseen'' ja ''istu'' -> palkka. Sama toistetaan maahan menossa. Koiran kanssa pitää siedättää uusiin paikkoihin, ihmiseen ja uusiin asioihin. Sen kanssa leikitään ja treenataan ensin kaukana kohteesta ja sitten lähenpänä.
Muuta,
varmasti jäi paljon asiaa ja nyt en jaksa vain kirjoittaa enempää. Kysykää jos joku jäi mielenpäälle.
Itse aion vasta seuraaman koiran kohdalla tätä kokeilla, en siis vielä Jessen kohdalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti