30.8 Hämeenlinnan SHOW HAUN mätsäri

Viime viikonloppuna sunnuntaina olin molempien koirien kanssa mätsärissä. Nelli veteraaneissa ja Jesse pienissä aikuisissa. Nelli seisoi hyvin, mutta ravi meni puoliks peitsaten eli peitsaus oli tosi herkällä silloin. Pari kehässä Nellin kanssa meillä oli parina 13vuotias gorgi. Gorgi vei huimalla essintymisellä punaisen nauhan jolloin me saimme ihan ansaitusti sinisen. Sinisten kehässä koiria oli 4 vai 5 koirakkoa, mutta niistä vain yksi sijoittui, mikä oli outoa. Siniset voitti tuttuni 15v mäyräkoira.  Taisi samalla olla vanhin koira sinisissä. Punaisissa kanssa voitti vanhin koirakko. Jessellä oli kiva moodi päällä ravas ja seisoi kivasti. Pöydällä pelotti hieman mutta ei se mitään. Vastassa meillä oli whippet. Me saimme punaisen,  mutta en tiedä perusteluksi miksi. Punaisten kehässä koirakkoja oli 8 ja 3 sijoitettiin. Pari tuttuakin oli kehässä. Tuomari sijoitti koirat jonka jälkeen kiitti ja kätteli kaikkia.

Käytin molemmat koirat kuvissa ennen mätsäriä. Jessellä ei ollut ongelmaa hypätä kuvaustasalle, mutta Nelli joutui ottamaan parin askeleen vauhdit, että pääsi ylös. Kuvauksesta saatiin paljon herkkuja ja 1kg koiranmakkaraa esitteenä ja kiitokseksi siitä.  Mätsärin jälkeen kävelin koirien kanssa kotiin ja yritin Nelliä saada hissiin,  mutta löi jarrut pohjaan kun tajusi idean. Palkkailin siitä että oli ovella rauhallinen ja tuli muutaman kerran pari askelta eteenpäin.

    Jää tästä tuli tämmönen, mutta nauttikaa :D

Maanantaina käytiin 1,5h lenkillä Jessen kanssa. Ollaan tässä seuran kisojen jälkeen otettu rentoa meininkiä ilman agia. Kohta ois talven ryhmiin ilmouttautuminen, ajattelin sinne asti pitää taukoa. Eli siinä ois n. 1,5kk taukoa. Sen jälkeen treeenaillaan ja nostatellaan molempien kuntoa paremmaksi ja mahdollisesti kisoihin vielä ehdittäisiin loppuvuodesta, jos vaikka ensimmäinen LUVA saatais, ainakin toivoa saa. Sit ens keväänä vois kisailla taas vähän enemmän kuin viime keväänä, jos flunssa ei pitäis AINA kisaviikonloppuja kotona.

E-hkkn kisat + Mätsärit 24.8.2014

Lauantaina itse talkoilin kisoissa, jolloin menivät kaikki kolmosluokat. Hienoja suorituksia tuli paljon, mutta myös samalla oppi katsomaan erilaisia ohjaustyylejä sekä katsomaan koirien hyppytyylejä ja vauhtieroja. Vauhtieroja on vielä paljon kolmosissakin, sekä hyppytyylit etenkin mini-koirakoilla oli erittäin hakevia, että ''steppasivat'' ennen hyppyä = joka vei aikaa. Mut myös nähtiin niitä koirakkoja joilla oikeasti oli nopeutta ja taitoa mennä rata nollana maaliin asti. Radat eivät minusta tuntuneet mahdottomilta jos koira etenee normaalisti eikä tee sellaisia aivopieruja kuin Jesse.

Sunnuntaina kisasimme Jessen kanssa kahden radan verran yhden agilityradan ja yhden hyppärin verran. Jessen kanssa olimme hyvissä ajoin kisapaikalla jo. Noin 45min ennen rataantutustumista, joten aikaa riitti ilmoittautumiseen, lämppäämiseen hyvin. Ilmoittautumisen jälkeen lähdettiin käveleen ja pikku spurtteja muutama otettiin. Lämppälenkin jälkeen käytiin harkkaradalla ottamassa hyppy-hyppy-kepit pätkää muutama kerta silloin pysy lähdössä ja tuli hyvin kutsuessa yli eikä kiertänyt ja kepitkin meni kivasti. Rata oli aika helppo. Alussa pari teknillistä kohtaa muuten aika suora viivaista menoa ja paljon ''hämy esteitä''.

Jesse pysy nätisti paikallaan ja tuli hyvin ekan ja toisen esteen kivalla temmolla, sitten taisin itse olla liian lähellä kolmatta estettä joka vei Jessen toiselle puolen, mutta onneksi kiersi esteen eikä hypännyt sieltä yli, joten siitä ensimmäinen vitonen. Sen jälkeen yhden hypyn kautta keinulle. Ensin meinas mennä ohi, mutta kerkesin korjaamaan sen jolloin meni keinulle, hitaasti mutta varmasti. Olin iloinen että se meni keinulle noinkin hyvin. Sen jälkeen hypyn ja takaakierron kautta kepeille, jotka meni tooosi hyvin. Sen jälkeen rengas ja hyppy, jonka jälkeen mutka putken kautta suoraan putkeen ja siinä vaiheessa sai juosta, sen jälkeen meni hyvin suoraa menoa ja aalle kivalla vauhdilla ja kontaktinkin otti. Sitten toiseksi viimeinen este, Jesse kiertää sen, mutta ei hyppää (onneksi) kierrätän sen uudelleen että hyppää ja maaliin. 10 virhepistettä ja 15,52s yliaikaa oikeastaan noiden parin esteen kiertämisen ja keinun hitauden takia. Mutta kokonaisuudessa olin ihan iloinen tulokseen, tietty ois ton 2. vikan esteen olla kiertämättä. Kepit ja Aan se teki niin hienosti. Olimme ainot miniluokasta jotka saivat tuloksen, joten olimme automaattisesti ykkösiä 1/5 koirakosta. Tämän jälkeen mentiin kävelemään ja sen jälkeen vein Jessen häkkiin odottamaan seuraavaa rataa. Tässä välissä myös maksit oltiin saatu loppuun, jonka jälkeen kävimme yhdessä Jessen kanssa hakemassa palkintomme 10e lahjakortin M&M:n ja lelu. Tämän jälkeen vein takaisin Jessen häkkiin ja menin tutustumaan hyppäriin.

Hyppäri oli aika suoraviivainen kanssa. Meidän olisi pitänyt tehdä helppo 5 tai suhk. helppo 0 siitä. Alku meni kuudennelle esteelle hyvin, jolloin taas Jesse harhautuu ihailemaan maisemia ja paineli hypyn ohitse, korjasin, ja siitä taas sitten hypyn ja putken kautta mentiin hyvin ja senkin jälkeen vielä hyppy ja kepit. Mutta sitten taas hypyn ja muurin välissä harhautuu Jesse. Sen jälkeen alkoi jo ''loppusuora yhdellä mutkalla'' jossa mutkan jälkeen vähän Jesse haahuili mutta ei pahasti. Mutta silti jostain HYL meille napsahti. En tiiä mistä tuli tais tulla kolme kieltoa. Mutta ihan hyvä fiilis jäi vaikka jäi itseäni kaivertamaan noi pkrl haahuilit.
Miten niitä kannattaisi lähtemään korjaamaan?

Koottuna:
+ Kepit
+ A ja Keinu
+ Lähtö
+ Käyttäyminen ja hyvä vire harkkaradalla/ osittain radallakin
- Haahuilu tyhmissä kohtaa

Kisojen jälkeen käytiin pakkaamassa kamat ja käytiin vielä kerran ottaan harkkaradalla kepit ja keinua mikä oli radan vieressä, mutta silloin oli maksien rataantutustuminen vasta. Ja sitten käytiin hakeen kisakirja ja lähdettiin käveleen kamojen kans mummulle. Siellä ehdittiin hetki olla ennenkuin äiti tuli hakemaan meitä. Kotio kun päästiin ehdittiin hetki olla ja taas lähdettiin matkaan Jessen kanssa nimittäin mätsäreihin. Osallistuin Jessen kanssa vain JHseen koska en jaksanut odotella että tuomarit olisivat ennen sitä arvostelleet pennut. JHssa tuomarina Lemmikkipalvelu Anturan Ria. Teetätti kolmion ja T-kirjaimen. Jesse oli oikein fiksu ja nyt antoi jo suhk kivasti katsoa itsensä, kun oli vähän tutumpi henkilö tuomarina. Liikkeet sujui ryhmässäkin hyvin. Tipuimme viimeisinä ulos ennen sijoituksia. Eli tuloksena JH -.

Kaikki kuvat tässä postaussessa c. Johanna Lyömilä!

Osallistukaas Kasevan kennelin arvontaan!

Kasevan kennelin pentuveikkaus arvonta!

Arvotaan kaikkien kesken yksi 20e lahjakortia M&M sekä muiden,
jotka ovat linkittäneet tämän omassa blogissaan niin heidän kesken yksi 10e lahjakortti M&M, sekä yllätyspalkinto, joka on arvoltaan yli 10e :)

PS. muistakaa mennä kasevan kennelin sivuille veikkaamaan, ei tänne kommenttiboksiin sitten!

Möllitoko Tampere 27.8.2014

Keskiviikkona suunnattiin Katjan ja Sussun kera Linkki-bc ja Lumo-aussien kanssa möllitokoilemaan tarkoituksena katsoa missä koisissa liikkeet on. Oltiin paikalla hieman ennen klo 19.00 ja me pääsimme toiseksi viimeisenä kehään joskus kello 21.15, odotus oli pääosin ulkona märässä joten voitte kuvitella kuinka jäässä omat varpaat oli ja Jesse vaikka kuinka käytiin lämmitelemässä ennen suoritusta ja leikittiin ennen kehään menoa.

Luoksepäästävyys: 10
- Hyvä nousi seisoon vastaan. Ja ei vierastanut.

Paikkamakuu: sääli 5, oikeasti melkein voisi sanoa 0
- Meni toisella käskyllä ja vartalo avulla maahan. Lähti hiipiin mun perään. Tuomari käski kytkeä koiran, koska oli tullut rivistä reilun metrin eteenpäin, ehdin about 10-15s olla rivissä. Tämä kyllä oli mulle järkytys sinänsä, koska lähes aina se on pysyny siellä. No taisi olla liikaa vieraat koirat, kisatilanne ja kun toinen vieruskoirista rähähti ennen luoksepäästävyyttä, jonka jälkeen oli paikalla makuu.

Seuraaminen hihnassa: 7,5
- Ajoittain hyvää seuraamista, perusasennot otti 2/4. Hämmästyi paljon kun liikkuri käveli takanamme, josta taisi paineistua hieman.

Seuraaminen hihnatta: 6,5
- Sama meno jatkui, mutta irtosi vielä enemmän. Mutta ajoittain teki hyviä seuruu pätkiä.

Maahan meno seuraamisen yhteydessä: 0
- Tää oli arvattavissa, koska edes treeneissä tää ei onnistu. Teho treeniin ->

Luoksetulo: 9,5
- Bravuuri liikkeemme. Jäi hyvin odottelemaan eikä alkanut haistelemaan maata. Tuli laukalla, mutta hyppäs mua ns. vasten josta sivulle tuli. Josta taisi lähteä se puolikas pinna.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9 
- Tässä toinen liike mikä oli meillä vähän kyseenalainen onnistuuko vaiko ei. Mutta sehän meni hyvin. Seuruu oli hyvä ja pysähty ihan hyvin. Ei valittamista. Tietysti näpäkkyyttä voisi olla enemmän, mutta tuo kelpaa minulle.

Estehyppy: 7 
- Lähti ekalla, mutta ei hypännyt ja haisteli estettä. Toisella meni yli, mutta haisteli vieläkin estettä. Mutta ei ennakoinut perusasentoa!

Kokonaisvaikutus: 7 

ALO3 134pistettä

Tiivistettynä: Lisää möllitokoja, joissa saa kunnon kisatilanne treeniä. Myös sivulla maahan meno vahvaksi paikalla ja liikkeessä. Ja seuruuta vähän pitää vielä treenata pidempiä pätkiä. Mutta sitten kun paikallamakuu/siihen meno ja liikkeestä maahan sujuu niin hyvä on :3

Mahd. 6.9 ja 14.9 ois möllitokot myös :)

PS. Eilen (28.8.-14) liian pitkän tauon jälkeen hierojalla. Kehui Jessen lihaksia. Oikean puolen olassa ja lanteen kohdalla oli pikku jumit. Jotka saatiin auki. Seuraavan kerran mennään varmaan joulukuussa ennen joululomaa. Sain hyviä neuvoja venytyksiin ja jtn alkeellisia hieromaohjeita myös, mutta en taida uskaltaa itse tuota hieromaan kevyesti edes.

"Kokeenomaiset treenit ""

Eilen lähdettiin vähän extemporee Sussun&Linkki bcn sekä Katjan & Lumo aussien kanssa treenailemaan. Tarkoitus oli hömppäillä, mutta hömppäily vaihtu koeomaiseen suoritukseen. Katja toimi liikkurina. Tehtiin luoksepäästävyys-seuruu hihnassa-luoksetulo-seuraaminen vapaana-liikkeestä maahan ja seis. Kaiken treenin jälkeen Jesse pääsi Lumo-Aussin kanssa leikkimään, vaikka Lumo ei yleensä tykkää muista koirista iholla, mutta Jessen kanssa rällättelivät aika kauan ja näytti olevan kivaa molemmilla :D

Luoksepäästävyys: Hyvä ei menny mun taakse ja ei hepuloinut. Nousi seisomaan.

Seuruu hihnassa: Ihan ok. Tosi kivasti otti katsetta ja pysy vierellä. Kerran suoralla haahuili ja täyskäännöksissä myös, muuten ihan kelpo suoritus. Otti perusasennot hyvin kun pysähdyttiin

Luoksari: odotti hyvin, tuli laukalla hienosti sivulle.  Ei mitään moitittavaan.

Seuruu vapaana: Ajoittain hyvää, selvästi väljäämpää seuraamista kuin hihnassa. Otti hyvin pysähdykset.

Liikkeestä maahan: Ei mennyt maahan ensimmäisellä eikä toisella yrityksellä alku seuruu hyvä. Paljon treenattavaa tässä. Otettiin koeomaisesti niin lopussa ei ennakoinut kummallakaan kertaa perusasentoa.

Liikkeestä seis: Ihan ok alku seuruu, pysähtyi ekasta käskystä, mutta valui hieman, ei pahasti kuitenkaan. Ennakoi perusasennon.

Tiivistettynä: Ihan kelpo suoritus hyvä vire koko ajan ja palkkasin ekan seuruun jälkeen ja myös toisen seuruun jälkeen ja lopussa. Seuruuta lisää viel hihnassa ja ilman ja liikkeestä maahan niin kehtais oikeisiin kisoihin jopa mennä.

Ongelmana nyt, kun Jesse tekee oikein hakee aina mun oik. Kättä vaikka palkkaan vasemmalla, mutta kai se tietää et pidän namei jossain siellä puolen.
Olen miettinyt että onnistuiskohan et tarketilla/ kupista palkka auttais tohon. Pystyis ketjuttaan myös helpommin ja vois yhdistää kisa tilanteessa siten et laittaa johkin namilaatikkoon namin ennenku menee kehään ja yhdessä kehän jälkeen mennään hakeen nami laatikosta nami?
Mielipiteitä?

   Tässä yksi hyvä kuva missä Jesse ui :) Toivotaan että ens kesänä alkais heti alku kesästä uimaan niin      
   pääsisi  kunnolla uimalla kehittään lihaksia niinkuin Nellikin.

Toivepostaus: Mitä mieltä olen sekarotuisten pennuttamisesta?

Minusta tämä sekä rotupien pennuttaminen on sinällään samaa kastia ja pitäisi miettiä näihin kysymyksiin vastaukset mielestäni.

Mikä motiivina pennuttamiseen? 
Rodun edistäminen/tuoda tietyn tyyppisiä sekarotusia maailmaan, raha, saada oman koiran jälkeläinen vai mikä?
Sitten päästään asiaan ketkä ovat hyvät pentueen vanhemmat?

Yleensä näyttely- ja koetuloksia pitäisi olla ja suhkt. hyvät terveystuloksetkin,  että minusta olisi järkevää noi olla, että koirasta olisi toiseksi vanhemmaksi. Rotupeissa yleensä täyttyy terveystulokset sitten yleensä vähintään on joko näyttely~  tai koetuloksia vanhemmilla, mikä mustakin olisi plussaa sekarotuisten pentueiden vanhemmille plussaa, että olisi jotain tuloksia jostakin lajista.

Yleensä kaikilla on ajatuksena, että sekarotuisten pennuttamisella haalitaan rahaa itelleen. Mutta minustakin on väärin pyytää 500euroa sekarotuisesta, kun puhdasrotuisen saa n. 1000eurolla. Mutta taas nousee kuhinaa siitäkin jos sekarotuinen pentu maksaa "vain"  100euroa, että miksi se on niin halpa.
Totta se on varmasti on, että ei varmaan puolienkaan sekarotuisten pentueiden vanhempia ole tutkittu lonkiltaan, kyynäriltään yms. Saatika mitään tuloksia kaikilla vanhemmilla tai siruja.
Sekarotuisten pentueiden vanhemmat harvemmin täyttävät kumpaakaa noista mitä ne voisivat ja minusta se olisi kohtuullista täyttää molemmat,  eli terveys tulokset ja koetuloksia.

"Ei meidän Moppee tarvi kuvata, ei se oireile tai nilkuta, ihan terve se on."
Ensinnäkään D/D lonkkainen ei välttämättä oireile koskaan. Tai 0/1 kyynärinen tai polvinen.
Mutta jos löytyy 1 polvet tai kyynärät ja D~ lonkat,  mitä annettavaa pennun vanhemmalla/vanhemmilla on luustoltaan annettavaa pennuille, itse en näe mitään annettavaa. Jos 4 pentua syntyy hyvin todennäköisestä,
että väh. yhdellä on D~ lonkat, kahella D, C tai B lonkat ja korkeintaan yhellä hyvällä tuurilla A~ lonkat
(OMA VEIKKAUS), jos toinen vanhemmista on B ~lonkkainen ja toinen se D-lonkkainen.
Minusta sekarotusilla voisi kanssa olla joku sääntö, että vain A ja B lonkkaisia ja puhtaita kyynäriltään pitäisi käyttää pennuttamiseen, mutta sitten tulee se kysymys, kuka vahtisi sekarotuisten pennuttamisia, kun jos niitä ei oo rekisteröity mihinkään, ei kukaan siis valvoisi sitä, jolloinka se ''sääntö'' olisi turha.

Itse voisin ottaa toisenkin sekarotuisen jos rodut ois hyvät, vanhemmat kuvattu vähintään. lonkat ja kyynärät, sekä toisella vähintään jostain lajista tulosia sekä luonteet hyvät molemmilla. Mutta toisaalta sekarotuisia on niin paljon jo suomessa ja maailmalla, että jos haluaa kasvattajaa jotain koirarotua, niin itse olen sitä mieltä, että jonkun rotukoiran kasvattaminen olisi paljon järkevämpää.

Tuo ''Mikä motiivina pennuttamiseen?''.
Minusta ainoa järkevä on se, että haluaa kehittää kys. koirarotua ja mahdollisestä jatkaa hyvää sukua. Eikä syynä saisi missään nimessä olla raha. Enempää en jaksa kirjoittaa, joten jos jäi jotain mielenpäälle, niin laittakaa ihmeessä viestiä kommenttiboksiin :)

Tiivistettynä:
Minusta on OK, että sekarotuisilla teetetään pentuja, jos vanhemmat tutkittuja ja harrastetaan jotain + tuloksia niistä. Sekä on motiivina joku muu kuin raha. Mutta toisaalta sekarotuisia on maailmassa paljon,
että tarviiko niitä tehdä oikeasti lisää tänne maailmaan?